Etusivu | Ajankohtaista | Yhteystiedot | Psykodraama | Koulutusohjelma | Yhdistys | Linkit | In English |

Lukusali |  Kuvagalleria |

Suomen psykodraamayhdistys   Finlands psykodramaförening ry   Lukusali FEPTO 2006 Suomen psykodraamayhdistys ry  IMPRESSIOITA FEPTON KOKOUKSESTA  Keväällä Fepto (Federation of European Psychodrama Training Organisations) piti vuosittaisen kokouksensa kreivi Drakulan asuinsijoilla Romaniassa.  Kuten monet muistanevat, toissa vuonna Fepto kokoontui onnistuneesti  Kauniaisissa.   Romaniassa Suomesta paikalla olivat MOPSista Sirkku Aittolehto ja Kirsti Silvola sekä Eero Julkunen Psykodraamayhdistyksestä. Kokouksen osallistujajoukko on n. 60 henkeä ei aivan kaikista Euroopan maista sekä Israelista ja Turkista. Jotkin vanhat konkarit olivat poissa, mutta uusia oli sijalla.  Kokouksen teema on ”Dinysos ja Apollo psykodraamassa”.  Kreikkalainen jumala Dionysos edustaa spontaanisuutta, elämäniloa, luovuutta, hulluutta, ekstaasia ja kaaosta; Apollo taas  harmoniaa, viisautta, rakennetta, järkeä, analyyttisyyttä, tutkimusta, kosmosta.  Sekä dinosyysisyys että apolloniarisuus  ovat tuttuja ja tärkeitä energioita psykodraamassa. Psykodraama edellyttää luovaa hulluutta, spontaanisuutta ja elämäniloa. Kun kokouksen osallistujat pyydettiin asettumaan sosiometrisesti juuri sen hetkisen tunteensa mukaan dionyysiseen tai apolloniariseen kenttään, useimmat valitsivat dinoysisen kentän. Monet psykodramaatikot lienevätkin kotonaan Dionysoksen luona. Apollo taas on vaikeammin lähestyttävissä. Tämä näkyy myös psykodraaman opetuksessa: pääpaino ei useinkaan ole rakenteissa ja teoriassa. Kokouksessa peräänkuulutettiin psykodraaman tutkimuksen tärkeyttä ja tutkimusvaatimusten systemaattista kehittämistä ja vertailtavuutta.   Itävaltalaisilla (Jutta Fürst) oli kehitteillä mielenkiintoinen  tutkimushanke. Heillä oli toiveissa saada EUn rahoituksella projekti, jossa psykodraaman ”tutkijakoulu” kokoontuisi kerran vuodessa viiden vuoden ajan eri maissa. Tavoitteena olisi, että sekä nuoremmat että vanhemmat tutkimuksesta kiinnostuneet psykodramaatikot kehittäisivät ja tieteellisesti tutkisivat psykodraaman teoriaa ja käytännön sovelluksia. Tuloksena olisi tieteellisiä artikkeleita, kirjoja ja opinnäytteitä. Apollo olisi heidän suojeluspyhimyksensä. Kuulemme ehkä myöhemmin tästä hankkeesta.  Toinen itävaltalaisten hanke on Wienin lähellä sijaitsevan Morenon kotitalon saneeraus. Itävaltalaiset yrittävät saada paikallista kuntaa rahoittamaan osittain hanketta. Hankkeeseen tarvittaisiin myös koko psykodraamayhteisön tuki. Visiona on, että talosta tulisi sekä Moreno –museo että kansainvälinen toimintakeskus. Talossa voitaisiin järjestää myös kansainvälisiä psykodraamakursseja ja seminaareja. Kokouksessa kerättiin osallistujilta hatulla symbolinen kolehti hanketta varten.  Tunnelma oli hauska ja järjestäjät olivat keksineet hienoja retkikohteita ja iltajuhlia. Itse tutustuin moniin hauskoihin kollegoihin. Välillä kokouksessa käytettiin toiminnallisissa menetelmiä. Eva Fahlstömin ohjaamassa perinteisessä Fepto -teatterissa sain näytellä mieluista roolia ESITYSLISTANA, jonka kreivi Drakula ja muut vampyyrit vähä vähältä tuhosivat. Tämä oli ilmeisen osuva kuvaus Fepton perinteisen kaoottisesta yleiskokouksesta.  Kokous päätettiin italialaisen Maurizion vetämään unityöskentelyyn, jossa osallistuja kertoivat kokouksen aikana näkemiään unia. Muut jakoivat uniin liittyviä tunteitaan ja lopuksi kerättiin kerrottujen unien  teemat. Se mitä ne kertoivat kokouksesta, jätettiin kunkin mietittäväksi…     Eero Julkunen   Juhani Viherlahti  FEPTO 2005 (Federation of European Psychodrama Training Organizations) vuosikokous ja konferenssi Wienissä, Itävallassa, 20.-24.4.2005   Kokouspaikkana oli Wienin laidalla oleva kuninkaallisten metsästyslinna, jonka nimi on nykyisin Europahaus.   Konferenssin teemaksi oli valittu ”Bridge over troubled water – Integraton of opposites allows differences” (Silta yli kuohuvien vetten – Vastakohtien yhdistäminen sallii erilaisuudet).   Konferenssiin osallistui 20 maasta 34 psykodraamainstituuttia tai –järjestöä, 56 henkilöä. Suomesta edustettuina olivat MOPSI, Sirkku Aitolehti ja Kirsti Silvola, sekä SPDY, Aku Kopakkala ja Juhani Viherlahti. Vuosikokous ja tärkeimpiä siellä esille tulleita asioita   FEPTO:n puheenjohtaja Judith Teszáry (Ruotsi) toimi kokouksen puheenjohtajana.  Kokous hyväksyi uusiksi jäseniksi organisaatioita kolmesta maasta, Israelista, Espanjasta ja Ruotsista, yksi jokaisesta. Ruotsalaisen organisaation nimi englanniksi on Foundation for Institute of Social Development – SISU.   Eettisen komitean puheenjohtaja Maurizio Gasseau (Italia) esitteli työskentelyn tulokset. Kokous osoitti kiitokset työstä myös Aris Zeilstralle (Hollanti) ja Aku Kopakkalalle.  Psykodraamaterapian tieteellistä arviointia varten European Association of Psychotherapy on esittänyt FEPTO:lle vastattavaksi 15 kysymystä. Nimettiin työryhmä valmistelemaan vastauksia.   European Wide Accrediting Organization (EWAO) hyväksyi FEPTOn jäsenekseen helmikuussa 2005.  Koulutuskomitean uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Aris Zeilstra (Hollanti). Tutkintovaatimukset tulivat hyväksytyiksi yksimielisesti koulutuskomitean esittämässä muodossa. Komitean erityisenä tehtävänä on tukea ja aktivoida psykodraamaa eri ammattialueilla.  Puheenjohtajan raportissa todetaan FEPTOon kuuluvan tällä hetkellä 34 perustajajäsentä, 12 akreditoitua organisaatiota ja 33 kouluttajaorganisaatiota.   Yksimielisellä päätöksellä järjestön sääntöihin otettiin lisäys, että akreditoidut organisaatiot ja kouluttajaorganisaatiot erottelevat psykoterapiaan tarkoitetun psykodraamakoulutuksen ja psykodraamakoulutuksen muille alueille. Toisena lisäyksenä sääntöihin: psykodraamaohjaajan koulutus kestää ennen loppututkintoa vähintään neljä vuotta sisältäen ohjatun työharjoittelun. Nämä periaatteet tulevat voimaan vuonna 2008 kaikille silloin valmistuville psykodraamaohjaajille.  Moreno-museohanke Bad Voslaussa Itävallassa tulisi maksamaan ehkä 60 000 euroa kunnostustöiden osalta. Morenon talon omistavalta yhtiöltä toivotaan myönteistä suhteutumista hankkeeseen. Rakennus on tällä hetkellä erittäin huonossa kunnossa.  Uudet verkkosivut ovat työn alla ja valmistunevat ensi vuoden kokoukseen mennessä. Verkkosivujen osoitteeksi Juhani Viherlahti ehdotti ensi syksynä saataville tulevaa EU-päätteellistä tunnusta.  Seuraava vuosikokous ja konferenssi pidetään Romaniassa 26.-30.4.2006 paikassa nimeltä Cluj-Napoca.  Konferenssin tapahtumista mainittakoon avajaisluento, jonka piti Wilfried Graf, aiheena ”Moreno rauhantutkijana”. Hän toimii Itävallan Rauhan ja konfliktien ratkaisun tutkimuskeskuksen vanhempana tutkijana. Hän kertoi menetelmistä ja niiden käytöstä mm. Sri Lankan osapuolten kanssa.   Konferenssin esitelmät ja teemat koskettelivat vastakohtien ja yhteisymmärryksen saavuttamista psykodraamaa käyttäen. Ehkä kiinnostavimman puheenvuoron käytti Israelissa työtään tekevä Yaacov Naor. Hän työskentelee sekä arabien, että israelilaisten kanssa, joskus jopa henkensä kaupalla. Suurin haaste on ymmärtää kultturellisia eroja näiden kahden osapuolen välillä.   Konferenssin osanottajat osallistuivat yhtenä iltapäivän erilaisiin retkiin. Yksi ryhmä kävi kunnostamassa Morenon haudan Wienin keskushautausmaalla.      Erään lopputyön vaiheita Lisään tähän loppuun muutaman henkilökohtaisen muistuman oman lopputyöni tekemisestä ehkä hieman auttamaan ja samalla kannustamaan uusia tekijöitä. Sain työni valmiiksi lokakuussa 2001, noin vuoden työskentelyn jälkeen.  Näin hieman kauempaa katsoen lopputyön tekeminen oli vaativampi ja oppimisen kannalta paljon hyödyllisempi kuin olin etukäteen ajatellut. Olin luullut omaksuneeni koulutuksen ja harjoittelun yhteydessä melkoisen määrän osaamista ja taitoja. Tarvitsinkin melkoisesti lisätyötä ja siinä samalla sain ehdottomasti lisää oppia mm. tiedon hankinnassa, asioitten tiivistämisessä ja tuottamisessa kirjalliseen asuun.  Ehkä vaikein asia oli määritellä oma aihe ja sen jälkeen rajata sitä kunnolla. Alkuun jokainen mieleen tullut teema hetken pohdinnan jälkeen karkasi kuin ketunhäntä käsistä. Se juuri oli luova prosessi. Tähän nimenomaiseen kohtaan suosittelen kunnollista panostusta. Aloita aiheen hakeminen luovasti jo kauan ennen, kuin olet tekemässä lopullista päätöstä. Omista edellisistä lopputöistä ja vastaavista muista kirjallisista taidonnäytteistä oli joltisestikin aikaa. Tarvitsin kohtuullisen ponnistuksen aloituskynnyksen ylittämiseksi. Se onnistui lopulta yksinkertaisesti aloittamalla työn kirjoittaminen. Kuinka homma hoitui?  Olin kerännyt aiheeseeni liittyvää aineistoa monipuolisesti, myös internettiä hyödyntäen. Aineistoa hankin  myös jonkin verran ulkopuolelta aiheeni, ihan vain ideoiden saamiseksi.  Luin useita psykodraamasta tehtyjä lopputöitä, mutta niistä ei mielestäni irronnut kovinkaan paljon omaa työtäni tukevia ideoita. Itse oma aiheen sisältö oli rakennettava.  Keskustelut opiskelijatovereitteni kanssa olivat erittäin hyödyllisiä. Punnitsimme aiheita ja sisältöjä ja annoimme toisillemme palautteita.  Valitsemani aihe tuntui alkuun jättimäiseltä  ja epämääräiseltä möykyltä, josta ei tahtonut millään saada otetta. Työ kannattaa jollakin tavoin palastella niin, että syntyy kohtuullisen kokoisia teemakokonaisuuksia erillisinä työstettäviksi. Jos aikoo tehdä lopputyön omasta harjoitteluun kuuluvasta ohjaamistyöstään tai muusta vastaavasta, on hyvin hyödyllistä kirjata havaintoja ja tehdä tarkkoja muistiinpanoja aivan alusta alkaen. Tilastoinnit ovat myös arvokkaita. Ne saattavat olla huomattavan arvokkaita lopputyön toteuttamisessa. Luetutin viimeistelyssä olevan työni usealla henkilöllä, myös sellaisilla, joilla ei ollut paljoakaan tietoa aiheesta, eikä menetelmästä. Kysymyksiä ja kommentteja tuli paljon. Heiltä sain tällä tavalla paljon hyödyllistä apua työn saattamisessa lopulliseen muotoonsa. Aikaa kului sekä työtunteina, että kalenterin mukaan mittavasti enemmän, kuin alkuun kuvittelin. Kovakourainen herätys todellisuuteen Koko oppimisprosessin ehkä merkittävin tapahtuma oli se kun huolella valmistelemani näyteohjaus hylättiin. Olin mielestäni tehnyt niin loistavan ohjauksen, että pidin sen hyväksymistä ilmiselvänä asiana. Toisin kävi! Raati perusteli päätöksensä laajasti. Kirjasin asiat ylös, mutta en ollut mitenkään valmis niitä hyväksymään. Lopputyön tekeminen keskeytyi pitkäksi aikaa. Tuo pitkä tauko oli sisäisen kypsymisen aikaa ja sen tajuamista, etten ollut sittenkään niin valmis koulutuksessani, kuin olin luullut. Lopulta kävin uudelleen läpi ohjaukseni palautteet. Lyhyessä ajassa viimeistelin sen jälkeen lopputyöni. Se hyväksyttiin ja välittömästi sen jälkeen tein viimeisen näyteohjaukseni, joka myös hyväksyttiin. Koulutuksen merkitys Kokonaisuutena psykodraamakoulutus on minulle ollut huomattava henkilökohtainen kasvun paikka. Siihen tehty taloudellinen ja ajallinen panostus on ehdottomasti kannattanut. Juhani Viherlahti (22.4.2004) Lähetä artikkeleita, pohdintoja, mietteitä.... info@suomenpsykodraamayhdistys.fi                                                                                                                                Sivustoa päivitetty 22.08.2006